Bitcoin on maailman vanhin, suosituin ja tunnetuin kryptovaluutta. Se on virtuaalivaluuttaa, joka toimii täysin digitaalisessa ympäristössä ilman kolmansia osapuolia. Se hyödyntää toiminnassaan lohkoketjuteknologiaa ja sen yli vuosikymmenen pituiselle taipaleelle on mahtunut monia mielenkiintoisia käänteitä. Paneudumme Bitcoiniin tässä artikkelissa tarkemmin.
Bitcoinin tarina alkoi vuoden 2009 tietämillä ja sen taustalla on toiminut Satoshi Nakamoto -niminen taho. Satoshi Nakamoto on jäänyt toistaiseksi tuntemattomaksi toimijaksi, eikä varmuutta ole edes siinä, onko kyseessä vain yksi vai useampi henkilö.
Nakamoto julkaisi kuitenkin Bitcoinin projektisuunnitelman vuoden 2008 lokakuussa ja Bitcoinn ensimmäinen lohko louhittiin 3. tammikuuta 2009. Kyseistä päivämäärää pidetään yleisesti ottaen Bitcoinin syntymäpäivänä, jonka jälkeen siitä on vuosien aikana tullut maailman suurin kryptovaluutta.
Bitcoineja ei ole loputtomiin tarjolla, vaan niiden enimmäismääräksi on määritelty 21 miljoonaa kappaletta. Yhden Bitcoinin voi toisaalta jakaa 100 miljoonaan pienemään yksikköön, joita kutsutaan perustajansa mukaisesti satosheiksi. Bitcoiniin sijoittaminen ei tässä mielessä vaadi massiivista investointia yhdellä kertaa, vaan Bitcoineja voi hankkia halutessaan esimerkiksi muutamalla eurolla.
Bitcoinin louhintateknologia
Bitcoin on perustettu digitaaliseksi maksujärjestelmäksi ja vaihdannan välineeksi. Sen toiminta perustuu lohkoketjuteknologiaan, jossa Bitcoinin lohkoketjuna ylläpidosta vastaavat louhijat. Nämä louhijat luovuttavat Bitcoinin verkolle tietokoneidensa laskentatehoa ja louhinnan ensisijainen tarkoitus on vahvistaa Bitcoinin lohkoketjussa tapahtuvat transaktiot sekä luoda uusia Bitcoineja. Korvaus myönnetään louhijoille siten, että he saavat pienen osuuden itselleen uuden lohkon louhinnasta saatavasta louhintapalkkiosta.
Bitcoinin verkon louhinta vaatii nykyään runsaasti laskentatehoa ja sitä suoritetaan sen takia pääosin ASIC-laitteilla. ASIC-laitteet ovat varta vasten optimoituja Bitcoinin louhimiseen ja ne ovat sitä varten erittäin tehokkaita tietokoneita. Louhinta on Bitcoinin verkolle elintärkeää, koska louhijoiden toiminta vaikuttaa suoraan Bitcoinin verkon olemassaoloon.
Uusia Bitcoineja ilmaantuu aina uuden lohkon louhinnan yhteydessä ja uusi lohko louhitaan Bitcoinin lohkoketjussa noin kymmenen minuutin välein. Louhinnasta myönnetty palkkio on nykyisin noin 6,25 Bitcoinia, mutta louhintapalkkio puolittuu aina 210 000 lohkon välein.
Tähän etappiin kuluu tyypillisesti noin neljä vuotta, joten seuraava puoliintuminen odotetaan tapahtuvan vuonna 2024. Bitcoinin puoliintuminen on ominaisuus, joka on ohjelmoitu Bitcoinin lohkoketjun sisään. Sen tavoitteena on inflaation ehkäiseminen ja Bitcoininen kokonaismäärän pitäminen vakaana.
Bitcoinin mielenkiintoinen historia
Bitcoin on erittäin merkittävä toimija kryptovaluuttojen maailmassa, koska se on maailman vanhin virtuaalivaluutta, joka on edelleen toiminnassa. Ensimmäinen Bitcoin-lohko louhittiin tammikuussa 2009 ja kolme kuukautta taaksepäin Bitcoinin perustaja julkaisi Bitcoinin projektisuunnitelman, eli niin sanotun white paperin.
Bitcoin oli tulosta kymmenien vuosien tutkimustyöstä, joten täysin tyhjästä se ei digimaailmaan ilmaantunut. Ennen kuin Bitcoin löi itsensä läpi, epäonnistuneita virtuaalivaluutan kokeiluja oli viritelty lukuisia. Ne eivät kuitenkaan saaneet tuulta alleen, mutta Satoshi Nakamoto onnistui siinä, missä Bitcoinia edeltäneet digivaluutat eivät pärjänneet.
Bitcoinin ansioista ihmisten ulottuvilla oli ensimmäistä kertaa digitaalinen valuutta, joka oli aidosti varustettu täysin hajautetulla hallinolla ja niukkuudella, jota oli alalla paljon kaivattu. Niukkuus tarkoittaa tässä yhteydessä Bitcoinin enimmäismäärää, joka on määritelty ennakkoon. Se on 21 miljoonaa kappaletta.
Yksi Bitcoinin menestystekijä oli myös ajoitus, sillä Satoshi Nakamoto loi kryptovaluuttansa parhaimmalla mahdollisella hetkellä. Vuoden 2008 ja 2009 aikoina maailmaa ravisteli ennennäkemätön talouskriisi, joka oli tulosta keskuspankkien holtittomasta rahapolitiikasta. Luottamus perinteisin pankkeihin romahti ja ihmisillä alkoi olla suuri kiinnostus uudenlaisiin ja vaihtoehtoisiin valuuttajärjestelmiin.
Kysyntää riitti toden teolla ja Bitcoinin suosio alkoi kasvaa kohisten 2010-luvun alkupuolella. Virtuaalivaluutan ympärille alkoi ilmaantua aivan uudenlaisia palveluita ja sen avulla pystyi suorittamaan myös reaalimaailman ostoksia.
Bitcoinin historiaan on mahtunut myös monia erilaisia päivityksiä. Päivityksiä kutsutaan kryptovaluutan maailmassa forkeiksi. Bitcoinin kuuluisimpana päivityksenä voidaan pitää SegWit-päivitystä, joka tehtiin vuonna 2017. SegWit-päivitys muutti verkon tapaa varmistaa Bitcoinin transaktiota ja paransi tätä myötä Bitcoin-verkon kapasiteettia.
Tällä hetkellä verkon kapasiteettia yritetään kehittää salamaverkkoteknologian avulla. Salamaverkko on täysin erillinen protokolla Bitcoinin lohkoketjusta ja sen tavoitteena on tehdä tulevaisuuden välittömät Bitcoin-siirrot mahdollisiksi.
Bitcoinin teknologia ja toiminta
Bitcoin on kryptovaluutta, joka hyödyntää lohkoketjuteknologiaa. Lohkoketju tarkoittaa sanan varsinaisessa merkityksessä lohkoja, jotka ovat ketjussa. Yksi lohko pitää sisällään aina listan transaktioista, jotka on suoritettu kuhunkin aikaan Bitcoinin lohkoketjussa. Lohkoketjun ansiosta kaikki Bitcoinin siirrot ja osoitteet ovat julkisia ja niitä voi jokainen lukea avoimesta tilikirjasta. Bitcoinin lohkoketju on tavallaan siis Bitcoinin kirjanpitoa, joka on kaikille täysin avoin.
Lohkoketju on Bitcoinin tapauksessa täysin hajautettu. Tämä tarkoittaa, ettei se ole minkään yksittäisen tahon hallinnassa tai kontrollissa. Tämä on erittäin merkittävä ominaisuus Bitcoinissa, koska perinteisesti kaikki tieto on tallennettu keskitettyihin tietokantoihin, jolloin kaikki informaatio sijaitsee samassa paikassa.
Keskitetyissä tietokannoissa on kuitenkin luottamusongelmansa. Ihmisten täytyy luottaa tahoon, joka hallitsee informaatiota siinä mielessä, että heillä on tarvittaessa pääsy kyseiseen informaatioon. Ihmisten on myös luotettava siihen, ettei kyseinen taho jaa informaatiota muualle.
Ihmisten keskuudessa vallitseva epäluottamus keskitettyihin tietojärjestelmiin on yksi merkittävimmistä syistä, miksi Bitcoin on olemassa. Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi näytti puolestaan valtavan tarpeen täysin hajautetulle digitaaliselle valuuttajärjestelmälle, jota ei pysty hallinnoida minkään kolmannen osapuolen toimesta.
Bitcoinin täysin hajautettu lohkoketju tarkoittaa, ettei se ole minkään yksittäisen tahon tai toimijan kontrollissa. Kenellä tahansa on siis mahdollisuus liittyä osaksi Bitcoinin verkon ylläpitäjiä milloin tahansa.
Bitcoinien lohkoketjua ylläpitävät louhijat ja niillä on valtava laskentateho. Tämän ansiosta Bitcoinin lohkoketju on turvallinen ja toimintavarma. Bitcoinin lohkoketjussa sisältävää dataa on mahdotonta muokata ja se sijaitsee hajautettuna ympäri maailmaa.
Mikään yksittäinen taho ei pysty saamaan niin paljon laskentatehoa, jotta se pystyisi sammuttamaan Bitcoinin lohkoketjun tai hakkeroimaan sen palvelimet. Bitcoinin lohkoketjun tiedot ovat avoimia kaikille, mikä tarkoittaa, että hakkerointi ei ole edes kovin mielekästä puuhaa tietojen kalastelujen näkökulmasta.
Bitcoin ja sijoittaminen
Bitcoin on viimeistään viime vuosien aikana saavuttanut myös suuremman yleisön huomion ja sen käänteistä ja ilmiöistä on kirjoitettu suhteellisen paljon sekä meillä että maailmalla. Bitcoinin arvon heilahtelut ovat olleet jokseenkin mielenkiintoista seurattavaa ja kryptovaluutat ovat itseasiassa varsin herkkiä erilaisille otsikoille.
Bitcoin on saanut huomiota osakseen myös sijoittajien keskuudessa ympäri maailmaa. Bitcoinia voidaan pitää sekä maksujärjestelmänä että digitaalisena valuuttana. Perinteiset valuutat, kuten euro ja dollari menettävät ajan kuluessa arvoaan inflaation myötä.
Bitcoinine määrä on ennalta määritelty, mikä tekee siitä yhtenä osasyynä poikkeavan perinteisiin valuuttoihin verrattuna. Bitcoineja ei siis voi luoda enempää kuin niille asetetun enimmäismäärän, joka on 21 miljoonaa. Bitcoinia ei siis ole suositeltavaa sekoittaa perinteisiin valuuttoihin.
Koska Bitcoinin enimmäismäärää on rajoitettu, johtaa se väistämättä deflaatioon, jos kysyntä pysyy vakiona. Bitcoinia voidaan pitää ennen kaikkea arvonsäilyttäjänä, jota on useiden asiantuntijoiden keskuudessa verrattu esimerkiksi kultaan.
Bitcoinilla on moniin muihin kryptovaluuttoihin verrattuna oma merkittävä etulyöntiasemansa. Se oli nimittäin markkinoiden ensimmäinen kryptovaluutta. Ollessaan vanhin ja ensimmäinen virtuaalivaluutta, se on saanut kaikkein parhaimmat resurssit käyttöönsä. Suuri osa uusista kryptovaluuttojen sijoittajista aloittaa kryptovaluuttojen sijoitustaipaleensa nimenomaan Bitcoinista.
