Lohkoketju on teknologiaa, johon jokainen kryptovaluutta perustuu. Sitä pidetään nykyajan suurimmista megatrendeistä ja sen toiminnan kannattaa jokaisen kryptovaluutoista kiinnostuneen pääpiirteittään ymmärtää. Syvennymme lohkoketjuun tarkemmin tässä artikkelissa ja tarkastelemme sen vaikutuksia virtuaalivaluuttojen ja muuhun yhteiskunnallisesti merkittävään toimintaan. Sivuamme lohkoketjuun liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia, joita se tarjoaa sekä yrityksille että yhteiskunnalle.
Lohkoketju on englanniksi blockchain ja kansainvälistä termiä käytetään melko usein suomenkielisessäkin kontekstissa. Se kuuluu ehdottomasti maailman suurimpiin ilmiöihin tällä hetkellä ja sillä on merkittävä rooli kryptovaluuttojen toiminnassa. Jos kiinnostuksen kohteenasi on mikä tahansa kryptovaluutta, kannattaa sinun ymmärtää lohkoketjun toiminta ja sen pääpiirteet ainakin päällisin puolin.
Lohkoketjuteknologia ei liity ainoastaan kryptovaluuttoihin, vaan sitä hyödynnetään laajasti eri toimialoilla, yritysmaailmassa ja julkisessa hallinnossa. Sen ennakoidaan mullistavan tiettyjä perustavanlaatuisia käytäntöjämme, kuten rahansiirtoa, kirjanpitoa, hallinnointia ja äänestämistä.
Lohkoketjuun liittyy myös tiettyjä haasteita, kuten energiakulutus ja lainsäädännön joustavuus sen käyttöön liittyen. Varmaa kuitenkin on, että sitä käytetään jo nyt eri yhteyksissä ja sen odotetaan olevan yksi nykyajan ja tulevaisuuden megatrendeistä.
Lohkoketjun turvallisuus hajautuksella
Lohkoketjuteknologiaan on asetettu suuria odotuksia ja sitä pidetään jopa ihmiskunnan suurimpana teknologisena mullistuksena internetin keksimisen jälkeen. Yksinkertaisesti todettuna lohkoketjuteknologia tarkoittaa teknologiaa, jonka myötä lohkoketjun eri osapuolet pystyvät luomaan ja ylläpitää erilaisia hajautettuja ja jaettuja tietokantoja. Sen voi mieltää eräänlaiseksi tilikirjaksi, jota jaetaan tahojen kesken, jotka kuuluvat peer-to-peer-vertaisverkkoon. Lohkoketjut tarjoavat ihmisille lukuisia erilaisia hyötyjä ja suurimpiin etuihin kuuluvat ehdottomasti luottamus ja turvallisuus.
Lohkoketjun turvallisuus perustuu hajauttamiseen. Se tapahtuu siten, että lohkoketjuun tallennettua informaatiota levitetään lukemattomille eri palvelimille. Näitä palvelimia kutsutaan nodeiksi. Jos yksi node sammutetaan, ei silloin lohkoketjuun kuuluva data kuitenkaan häviä. Esimerkiksi maailman tunnetuimman ja vanhimman kryptovaluutan, Bitcoinin lohkoketjussa on useita kymmeniä tuhansia nodeja, jotka ylläpitävät lohkoketjua ja prosessoivat dataa joka tapauksessa. Tämä tarkoittaa, että Bitcoinin lohkoketjua on tänä päivänä mahdotonta lamauttaa kyberhyökkäyksellä.
Bitcoin oli myös sovellus, joka hyödynsi lohkoketjuteknologiaa ensimmäisenä. Bitcoinin kohdalla lohkoketjuteknologia tekee mahdolliseksi sen, ettei mikään yksittäinen taho pysty vaikuttamaan sen toimintaan. Jos palvelu hakkeroitaisiin, ei se vaikuta millään tavalla Bitcoinin toimintaan ja sen verkko on täysin immuuni perinteisille uhille. Perinteisiä uhkia ovat tänä päivänä verkossa muun muassa hakkerointi ja erilaiset luottamusongelmat. Bitcoinin lohkoketju on avoin, mikä tarkoittaa, että kuka tahansa voi perustaa oman noden ja alkaa Bitcoinin lohkoketjun ylläpitäjäksi.
Tiedon keskitetty varastointi perinteisesti
Jotta lohkoketjun hyödyt ja toimintaperiaatteet voidaan ymmärtää, on tärkeää oivaltaa, mitä perinteinen tiedon keskitetty varastointi tarkoittaa. Ihmiset ovat varastoineet tietoa perinteisesti keskitettyihin arkistoihin. Kun kaikki tieto sijaitsee yhdessä keskitetyssä paikassa, se on automaattisesti alttiina erilaisille uhkatekijöille.
Perinteinen tietojen varastointi sisältää kaksi keskeistä haastetta ja ne vahvistuvat etenkin tiedon varastoimisessa digitaaliseen muotoon. Nämä kaksi keskeistä haastetta ovat luottamus ja turvallisuus. Näin ollen keskitetyt digitaaliset tietokannat ovat hakkereille erittäin otollisia kohteita.
Kun data on keskitetyssä mallissa, nousee yhdeksi suurimmista ongelmista myös epäluottamus tahoa kohtaan, joka dataa hallinnoi. Nykyään suurinta osaa maailman datasta hallinnoivat suuret instituutiot. Googlen omistuksessa ovat käytännössä kaikki tekemäsi internethaut ja Amazon ja eBay hallinnoivat mahdollisesti ostostietojasi. Tämänkaltaiset tahot voivat tehdä omistamalleen ja hallinnoimalleen datalle käytännössä mitä tahansa. Lisäksi kannattaa muistaa, että keskitety tietovarastot ovat aina herkkiä hakkereiden hyökkäyksille.
Lohkoketju on tiedon hajautettua varastointia
Lohkoketjut ovat tietokantoja, jotka ovat hajautettuja ja jaettuja. Niiden tavoitteena on ratkaista ongelmat, jotka liittyvät keskitettyihin tietokantoihin. Lohkoketjuun pystyy tallentamaan mitä tahansa tietoa, jota halutaan ylläpitää luotettavassa ja hajautetussa paikassa. Tapahtumia, jotka ovat tallennettuja lohkoketjuun on käytännössä mahdoton väärentää.
Lohkoketjuun sisältävä luotettavuus on yksi syistä, jotka ovat herättäneet myös suurten instituutioiden mielenkiinnon lohkoketjuteknologiaan liittyen. Siihen kytkeytynyttä dataa on käytännössä mahdotonta muokata jälkikäteen ja kaikki lohkoketjussa suoritetut toiminnot voidaan aina jäljittää.
Lohkoketjun jäsenillä on luottamus toisiinsa ja tapahtumien oikeellisuuteen, joita lohkoketjussa suoritetaan. Jäsenet voivat luottaa toisiinsa, vaikka he eivät tuntisikaan toisiaan. Lohkoketjun jäsenillä on myös mahdollisuus harjoittaa liiketoimintaan ilman, että heidän täytyy kääntyä kolmansien osapuolien pariin tai hankkia luottamusta takaaville työläille prosesseille. Lohkoketjun ansiosta on esimerkiksi se, että ihmiset pystyvät lähettämään toisilleen rahaa ilman välikäsiä. Heidän ei tarvitse myöskään kääntyä juristin puoleen sopimuksen laadinnassa.
Lohkoketjun turvallisuuden takaa siis hajauttaminen, jolloin lohkoketjut ovat hajautettuja tietokantoja. Niitä pyörittävät kymmenet tuhannet nodet, jotka ovat eräänlaisia palvelimia. Nodien määrä korreloi turvallisuutta, eli mitä enemmän niitä on lohkoketjussa, sitä turvallisempi lohkoketju on. Lohkoketju ei sisällä yhtään kriittistä pistettä, jonka lohkoketjun toiminnan hakkerointi voisi lamauttaa – toisin kuin keskitetyissä tietokannoissa.
Lohkoketjujen lohkojen sisältö
Yksinkertaisesti todettuna lohkoketju koostuu erillisistä lohkoista, jotka ovat toisiinsa yhteydessä. Lohkoketju on siis ketjussa olevaa dataa. Ne sisältävät dataa mistä tahansa asiasta, joka vaatii kirjaamista. Näitä voivat olla esimerkiksi tapahtumien kirjanpito, rahansiirrot, dokumenttien todentaminen, henkilöllisyyden hallinnasta tai vaikkapa äänestämisestä. Tämän hyödyntämisessä on ollut edelläkävijänä esimerkiksi naapurimaamme Viro.
Lohkoketjuja pystyy siis hyödyntämään erittäin monipuolisesti ja ne ulottuvat moniin eri käyttötarkoituksiin. Kryptovaluutat ovat yksi näistä sovelluksista, jotka hyödyntävät lohkoketjuteknologiaa. Lohkoketjun lohkoissa on tietoa, jonka määrä on ennalta määriteltyä. Jos otamme jälleen kerran esimerkiksi Bitcoinin, sen lohkoketjun lohkot ovat kooltaan hieman yli yhden megatavun.
Tämä tarkoittaa, että yksi lohko pystyy sisällyttämään vain tietyn määrän dataa. Kun viimeisimpään lohkoon on lisätty dataa kyseisen lohkon kapasiteetin puitteissa, liitetään se uudeksi lohkoksi lohkoketjuun. Bitcoinin lohkoketjussa tämä lohkon liittäminen tapahtuu keskimäärin joka kymmenes minuutti.
Miten lohkoketjun ylläpito tapahtuu?
Lohkoketjun toimintaa ylläpidetään aktiivisesti ja sen ylläpitäjiä kutsutaan louhijoiksi. Louhijat eivät ole luonnollisia henkilöitä, vaan ne ovat käytännössä tietokoneita, joiden tehokkuus on erittäin korkeaa. Louhintatietokoneet kilpailevat toisiaan vastaan siitä, kuka pystyy ratkaisemaan ensimmäisenä haastavan matemaattisen yhtälön. Se, joka ratkaisee yhtälön ensimmäisenä, pystyy luomaan uuden lohkon kyseiseen lohkoketjuun. Hajautetut lohkoketjut ovat käytännössä olemassa louhijoiden ansiosta ja niiden avulla hajautetut lohkoketjut pystyvät täyttämään niille luodun käyttötarkoituksen.
Saatat pohtia, mitä louhijat saavat palvelusta vastineeksi, eli minkä takia ne luovuttavat tietokoneen laskenta tehoa verkon ylläpidon edistämiseksi. Louhijat saavat louhintapalkkiota korvauksena siitä, että ne ovat luottaneet tietokoneensa laskentatehoa verkon ylläpitoa varten. Louhintapalkkio on ominaisuus, joka on ohjelmoitu kryptovaluuttojen lohkoketjun sisään. Se säätelee uusien virtuaalivaluuttojen syntymisvauhtia. Louhijat saavat louhintapalkkion lisäksi osuuden maksetuista transaktiomaksuista, jotka ovat seurausta kyseisen lohkoketjussa suoritetuista transaktioista.
Avoin lohkoketju – mikä se on?
Lohkoketjut voidaan karkeasti jakaa kahteen eri kategoriaan: suljettuihin ja avoimiin lohkoketjuihin. Niiden perusperiaatteet ovat molemmissa tapauksissa samat. Niiden toiminta perustuu hajautettuun vertaisverkkoon ja jokaisella jäsenellä on tilikirjasta ja sen transaktioista oma kopio. Tietoa pystyy ainoastaan lisäämään tilikirjoihin, sitä ei voi koskaan poistaa. Tämä toimintamalli ja sen periaatteet perustuvat konsensusprotokollaan.
Kummassakin lohkoketjumallissa on myös avoimen lähdekoodin perusta. Hyvä esimerkki avoimista lohkoketjuista ovat Bitcoin ja kryptovaluutan louhimiseen erikoistuneet lohkoketjut. Vastaavasti yritysmaailmassa ja viranomaisten keskuudessa käytetään usein suljettuja lohkoketjuja.
Avoimen lohkoketjun periaatteena on, että kuka tahansa pystyy luomaan avoimen lohkoketjun ja kenellä tahansa on mahdollisuus liittyä avoimeen lohkoketjuun. Transaktiot, eli tapahtumat ovat näkyvillä kaikille lohkoketjun jäsenille, vaikka lohkoketjun jäsenet eivät tunne toisiaan. Toisin sanoen kuka tahansa, joka on liittynyt lohkoketjuun voi lukea tai kirjoittaa transaktioita.
Avointen lohkoketjujen konsensus laskutoimituksilla
Konsensus eli yhteisymmärrys avoimien lohkoketjujen toimijoiden välillä saadaan aikaan erittäin monimutkaisilla matemaattisilla laskutoimituksilla. Tämän katsotaan olevan avointen lohkoketjujen huono puoli, koska nämä matemaattiset laskutoimitukset tarvitsevat erittäin suuren määrän koneellista laskentatahoa. Laskentatehoa vaaditaan valtavien tilikirjojen ylläpitoon. Yksi laskelma kertoo, että Bitcoin-lohkoketjun ylläpitoon tarvitaan enemmän energiaa kuin mitä koko Tanskan valtio tarvitsee yhteensä.
Tämä taasen vaikuttaa suoranaan, miten tehokkaasti uusia tapahtumia voidaan liittää lohkoketjuun. Tämän takia julkiset lohkoketjut ovat tyypillisesti erittäin hitaita uusien transaktioiden prosessoimisessa. Ne jäävät huomattavasti jälkeen esimerkiksi valuuttasiirroissa perinteisille luottokorttiyhtiöille. Lisäksi avoimen lohkoketjun kaikki tieto ja tapahtuma ovat kaikkien lohkon jäsenten saatavilla, mikä rajoittaa niiden käyttömahdollisuuksia.
Jos otetaan esimerkiksi rahansiirto, on jokaisella lohkoketjun jäsenellä tieto siitä, kuinka paljon joku on siirtänyt rahaa ja kenelle sitä on siirretty. Tällaisissa tilanteilla pitää tietää näiden henkilöiden identiteetti. Näistä syistä johtuen avoimia lohkoketjuja hyödynnetään vähemmän yritysmaailmassa.
Suljettu lohkoketju – mikä se on?
Toinen lohkoketjun kategoria on suljettu lohkoketju, joka on nimensä mukaisesti suljettu. Sille on tyypillistä, että jokainen jäsen tuntee toisensa. Pääsy suljettuun lohkoketjuun vaatii usein kutsun joltain kyseisen lohkoketjun jäseneltä ja jokaisen jäsenen pitää olla tunnistettavissa. Tällaisia suljettuja lohkoketjuja käytetään paljon erityisesti yritysmaailmassa. Suosio yritysmaailmassa johtuu siitä, että toiminta tapahtuu luvanvaraisissa verkoissa.
Yritykset ja erilaiset organisaatiot ovat kiinnostuneita suljetuista lohkoketjuista myös siksi, että niissä pystyy määrittämään luvat lohkoketjun liittymiseen. Suljetussa lohkoketjussa voidaan myös määrittää, minkälaisia transaktioita siellä voidaan suorittaa ja mitä tietoa osapuolet saavat nähdä näistä tapahtumista. Tällä tavoin suljetuissa lohkoketjuissa voidaan määrittää kerkä osapuolet saavat nähdä mitäkin tietoa yksittäisessä tapahtumassa. Samaan aikaan niissä voidaan estää erityyppisten transaktioiden näkyvyys, mitä harjoitetaan esimerkiksi maksuliikenteeseen liittyvissä toteutuksissa.
Suljettujen lohkoketjujen luottamus
Suljetun lohkoketjun jäsenet tuntevat ja tunnistavat toisensa, jolloin luottamusta ei tarvitse luoda monimutkaisten matemaattisten laskutoimituksien avulla. Transaktiot, eli tapahtumat voidaan toteuttaa niin sanottujen älysopimusten avulla. Konsensus eli yhteisymmärrys voidaan näin ollen saavuttaa merkittävästi nopeammin ja vähemmällä konekapasiteetilla. Tämän ansioista suuretkaan transaktiomäärät eivät ole ongelmana.
Tällä hetkellä suljettuja lohkoketjuja suositaan paljon yritysmaailmassa, koska digitaalista identiteettiä voidaan hyödyntää esimerkiksi rahallisissa toimituksissa ja monimutkaisissa toimitusketjujen hallinnassa. Digitaalinen identiteetti on olennaisella tavalla kytköksissä älysopimuksiin ja niiden molempien ansiosta lohkoketjun jäsenet voivat määrittää, mitä tietoa he luovuttavat toisille. Jäsenet voivat vastaavasti myös salata sellaista tietoa, jota ei haluta kaikkien ketjun jäsenten näkyville. Tietoa voidaan salata myös, jos se voi vahingoittaa yrityksen liiketoimintaa.
Lohkoketju yritysten liiketoiminnassa
Lohkoketjuteknologia kiinnostaa enenevissä määrin erilaisia yrityksiä ja organisaatioita. Lohkoketjuteknologiassa on tiettyjä perusominaisuuksia, jotka auttavat ratkaisemaan lukuisia yritysten ongelmia. Ongelmia ovat esimerkiksi hajautettu monitoimijaympäristö, tietojen muuttumattomuus, verkoston vaivaton laajentaminen ja tiedon tehokas salaus.
Lohkoketju mielletään usein virtuaalivaluuttoihin, mutta yritysmaailmassa ei varsinaisesti keskitytä digitaalisiin valuuttoihin. Sen sijaan lohkoketjuteknologian avulla halutaan hakea oivallisia ratkaisuja esimerkiksi valuutan siirtoon, vakuuttamiseen ja logistiikkaketjun hallintaan. Sitä käytetään myös esimerkiksi energia-alalla, terveydenhuollossa ja lääketeollisuudessa. Teknologia on monelta kantilta vielä alkutekijöissään ja se kehittää jatkuvasti, mutta yritykset ovat asteittain ymmärtämässä, minkälaisia haasteita lohkoketjuteknologian avulla voidaan ratkaista.
Tiedon hankinta lohkoketjun avulla
Nykyaikana ihmisiä kiinnostaa saada tietää monia asioita. Ihmisiä kiinnostaa paljon esimerkiksi tuotteiden alkuperä, johon liittyen halutaan varmuutta siitä, missä ostettu tuote on valmistettu ja mistä sen raaka-aineet on hankittu. Perinteisesti tällaisen tiedon löytäminen ei ole itsessään ongelma, mutta tiedon luotettavuus aiheuttaa nykyään sitäkin enemmän kysymyksiä ja epäilyjä. Kaikkea tietoa, joka on ihmiskäsin kirjattu voidaan manipuloida omien tarpeiden mukaiseksi, mikä vaikuttaa ymmärrettävästi suoraan tiedon luotettavuuteen.
Myös tuotteen historiaan liittyvän tiedon hakeminen voi olla osittain erittäin hankalaa. Jos haluat tietää esimerkiksi kierrätystä varten jonkin tuotteen valmistusmaa, aika ja paikka, on se perinteisessä maailmassa lähes mahdotonta. Jos teknologia pystyy tarjoamaan vastauksen tähän tarpeeseen tavalla, jossa tietoa ei voi muuttaa jälkikäteen ja itse tieto kirjataan automaattisesti, niin se voi olla ratkaisu, josta suuret massat ovat taatusti kiinnostuneita. Jos lohkoketjuteknologia toteutetaan oikein, on se juurikin tämänkaltainen ratkaisu.
Markkinoille ilmaantuu jatkuvalla syötöllä palveluita ja ratkaisuja, joiden toiminta perustuu lohkoketjuteknologiaan. Suurin läpimurto voidaan nähdä silloin, kun sovellukset alkavat itsessään hyödyntää lohkoketjuteknologiaa ilman, että käyttäjä tai yritys edes huomaa sitä. Tällaiset sovellukset ovat SaaS-pohjaisia sovelluksia ja niitä on jo nyt saatavina markkinoilla. Niitä käytetään sovelluksissa, joissa esimerkiksi seurataan lähetyksiä, tuotteiden toimitusketjua ja kylmäketjun hallintaa. Sovelluksissa seurataan myös tuotteiden takuuseen ja käyttöön liittyviä seikkoja.
Selvää siis on, että yritykset käyttävät lohkoketjuteknologiaa jo monissa ratkaisuissaan. Tulemme myös löytämään yhä enemmän erityyppisiä käyttökohteita sitä mukaa, kun palveluiden ja lohkoketjuteknologiaa hyödyntävien sovellusten määrä lisääntyy. Niitä käytetään monipuolisesti erilaisilla teollisuusaloilla, joista kerromme parin esimerkin verran niiden hyödyntämisestä käytännössä.
Lohkoketju ja rahaliikenne
Rahaliikenteeseen liittyvät kokemukset ovat osittain ristiriitaisia ja jotkut maat ovat jopa kieltäneet kaupankäynnin, jota käydään kryptovaluutalla. Lisäksi on todistettu, että kryptovaluuttakursseja on manipuloitu tietoisesti sopivassa ajantilanteessa, jolloin kohteena olevaa kryptovaluutta on ostettu suuria määriä toisella, väitetysti dollariin sidotulla virtuaalivaluutalla. Tästä huolimatta varteenotettava talouspiiri on vakuuttunut siitä, että lohkoketjuteknologia tulee mullistamaan finanssimarkkinoita.
Lohkoketjuteknologia mahdollistaa rahan siirtymisen suoraan siirtäjältä vastaanottajalle ilman ylimääräisiä osapuolia. Tällä tapaa se voisi periaatteessa poistaa pankkien roolin rahaliikenteen välittäjänä. Tässä kohtaa kannattaa kuitenkin tiedostaa, että kryptovaluutalla tehtävä kaupankäynti ja lohkoketjuteknologian käyttö osana perinteistä rahaliikennettä ovat kaksi eri asiaa. Kryptovaluutan alkuvaiheessa lohkoketjuteknologialla haluttiin yksinkertaistaa talouteen liittyviä palveluja. Suoraviivaisimmilla talouden palveluilla pyrittiin vähentämään perinteisten talouden prosessien riippuvuutta.
Tämä päämäärä on itsessään tavoiteltava asia edelleen, vaikka virtuaalivaluutat ovat ohjanneet osittain asioita hieman väärille poluille. Maailmalla liikkuu päivittäin varallisuutta biljoonien eurojen arvosta eri muodoissa. Tämän varallisuuden siirtäminen on nykyäänkin erittäin raskasta ja jopa vanhanaikaista. Rahansiirrot sisältävät viivästyksiä, jotka jo itsessään aiheuttavat valtavan määrän kustannuksia. Kustannukset ilmenevät hävittyinä korkomenoina.
Esimerkiksi Gulffin alueella kolme suurta pankkia muodostivat lohkoketjuun perustuvan ratkaisun pankkien väliseen rahansiirtoon. Siinä tapahtumat pankkien välillä toteutettiin lohkoketjuteknologian avulla. Se sai aikaan merkittäviä hyötyjä, joita olivat esimerkiksi rahansiirtojen välitön näkyminen, rahojen seurattavuuden parantuminen ja kaikkien dokumentaatioiden muuttuminen sähköiseksi. Hyödyt toivat säästöjä tällaisissa ratkaisuissa miljoonia dollareita päivässä.
Rahaliikenne sisältää edelleen paljon manuaalista työtä, jonka myötä tahattomat ja tahalliset rikollistarkoituksessa tehdyt virheet ovat mahdollisia. Rahansiirto kattaa useita eri vaiheita rahansiirron varmistamiseksi ja vieläkin osa näistä vaiheista on käsin tehtävää työtä. Lohkoketju mahdollistaa tämän tyyppisten ongelmien ja haasteiden vähentämisen, jolloin manuaaliset vaiheet voidaan halutessa automatisoida.
Huumassa kannattaa kuitenkin laittaa jäitä hattuun sen verran, että muistaa, ettei lohkoketju ole mikään ihmelääke, jonka myötä kaikki talouden ongelmat ja haasteet poistuvat. Lohkoketjuteknologia on kuitenkin yksi uusimpia teknologioita, joiden varaan tulevaisuuden talousjärjestelmän ennakoidaan rakentuvan.
Lohkoketju ja lääkeala
Lääkeala on tunnetusti erittäin säädelty toimiala, jossa lääkkeiden valmistusta ja sen jakelua seurataan erittäin tarkasti. Lääkealaan kohdistuu toisaalta väärinkäytöksiä huomattavasti, joiden aikaansaamat vahingot tarkoittavat valitettavasti usein ihmishenkien menetyksiä.
Väärennettyjä lääkkeitä tulee markkinoille jatkuvasti lisää verkkokaupan lisääntyessä. Niitä on helppo tilata ja niiden hinta ja nopeus ovat ominaisuuksia, jotka lisäävät internetissä käytävää lääkekauppaa. Väärennetystä lääkkeestä saattaa puuttua kaikki alkuperäiset aineet tai sisältö voi poiketa huomattavasti alkuperäiseen sisältöön verrattuna.
Lääkeyritykset julkaisevat usein kuvia, jotta käyttäjillä olisi paremmat mahdollisuudet tunnistaa väärennetty lääke, mutta teknologia kirii tässäkin jatkuvasti edelle ja tunnistaminen tulee lähes mahdottomaksi kuluttajalle.
Lohkoketjuteknologia on tuonut ongelmaan jo nyt apua merkittävällä tavalla. Lohkoketjun hyödyntämisellä toimitusketjuun saadaan läpinäkyvyyttä ja luottamus lääkkeen sisältöön ja alkuperään parantuu. Lisäksi sillä saadaan aikaan kirjanpitoon parannuskeinoja. Lääketeollisuus painii periaatteessa kolmen ison ongelman kanssa, jotka lohkoketjuteknologia saattaa ratkaista. Ongelmat ovat lääkkeiden valmistuksen oikeellisuus, lääkevarastot ja lääkkeiden toimitusketjun hallinta.
Lohkoketju ja logistiikka-ala
Logistiikka-ala on hyvä esimerkki lohkoketjuteknologian aikaansaamasta tehostamisesta ja kehittämisestä. Logistiikka-alalla on tyypillistä, että yhteen logistiikkaketjuun mahtuu paljon toimijoita. Kansainvälisyys tähän lisättynä monimutkaistaa alaa entisestään, kun huomioon pitää ottaa paikalliset lainsäädännöt ja kulttuuriset erot.
Perinteisellä logistiikka-alalla toiminnan pyörittäminen tapahtuu vieläkin pitkälle paperidokumenttien avulla. Nykyiset toimintamallit eivät täytä markkinoiden tarpeita ja vaatimuksia. Lisäksi logistiikka-alaan kohdistuu lääketeollisuuden tavoin paljon rikollistoiminnan kaltaista väärinkäytöstä. Tietoa väärennetään ja pimitetään tahallaan ja toisaalta tiedon luotettavuus kärsii inhimillisten erehdysten takia.
Logistiikka-ala tarvitsee uuden tyyppistä ajattelua, jossa tieto ei siiloutuisi jokaiselle jäsenelle logistiikkaketjussa. Sen sijaan tiedon tulisi olla avointa, läpinäkyvää ja erityisesti luotettavaa ja väärentämätöntä. Lohkoketjuteknologian avulla koko logistiikkaketjun läpinäkyvyyttä voidaan kehittää. Jokaiselle yritykselle on tärkeää, että tavaravirtaa seurataan reaaliaikaisesti ja tieto on luotettavaa. Jos nämä eivät ole riittävällä tasolla, joudutaan epätäsmällinen tieto korvaamaan ylimääräisellä varastokapasiteetilla. Tavaraliikenteen seurattavuutta ja valvontaa voidaan parantaa lohkoketjuteknologian avulla, mikä edistää puolestaan toimitusten täsmällisyyttä ja varastointiin liittyvän tiedon oikeellisuutta.
Älysopimukset ovat merkittäväosa lohkoketjujen toiminnallisuutta ja ne mahdollistavat toimitusketjujen tapahtumien automatisoinnin. Niiden ansiosta sopimukset voidaan virtualisoida, koska niihin sisältyy vastuut ja oikeudet tavaraliikenteeseen liittyen.
Tullaukseen liittyviä prosesseja voidaan niin ikään automatisoida lohkoketjuteknologian avulla, koska lohkoketjussa on tarkat tiedot liittyen kuljetuksen sisältöön, valmistusmaahan ja arvoon. Se tarjoaa myös näkyvyyden logistisesta reitistä.
Maailmalla on nähtävillä jo lukuisia suuria logistiikkayrityksiä, jotka hyödyntävät lohkoketjuteknologiaa. Käytännössä lohkoketjuteknologiassa on kehitetty esimerkiksi prosesseja, jotka liittyvät kuljetusten sisällön ja saapumisen seurantaan. RFID-tunniste mahdollistaa ajoneuvon tunnisteiden, rahdin sisällön ja kuljettajatietojen tallentamisen. Sensorit puolestaan mahdollistavat tiedon automaattisen tallentamisen lohkoketjuun, josta se on jokaisen ketjun jäsenten saatavilla.
Esimerkki maailmalta tulee Antwerpenin satamasta, jossa hyödynnetään älysopimuksia ja niitä käytetään perinteisten paperisten sopimusten sijasta. Älysopimuksen avulla on voitu automatisoida konttien luovutus rahtiketjun seuraavalle jäsenelle.
Lohkoketjuun perustuvien toimintojen käyttö vaatii toki aikaa ja taloudellista panostusta yrityksiltä. Se edellyttää yrityksiltä myös teknistä ymmärrystä ja ennen kaikkea ajattelutapojen muutoksia. Ajattelutavat tulisi muuttaa kaiken tiedon salassapidosta siihen, että lohkoketju ohjaa asioita avoimeen tiedon jakamiseen. Tämän kaavan ymmärtäminen ja hyväksyminen saattaa viedä aikaa. Lohkoketjuteknologiaan itsessään on melko helppoa ryhtyä ponnistamaan koemielessä ja sen voi tehdä pienimuotoisilla piloteilla ilman jättimäisiä investointeja.
Lohkoketju ja GDPR
GDPR on Euroopan unionin yleinen tietosuoja-asetus, jonka tavoitteena on suojata EU:ssa kansalaisten yleistä tietoturvaa ja yksityisyyttä. GDPR tulee englannin kielen sanoista general data protection regulation. GDPR:n ansiosta kansalaisilla on oikeus tietää, mitä tietoa hänestä on tallennettu ja mihin tarkoitukseen. Lisäksi omien henkilökohtaisten tietojen muuttaminen ja tietojen poistaminen kokonaan kuuluu kansalaisten perusoikeuksiin.
Lohkoketju voi noudattaa järjestelmänä muutoin GDPR:ää, mutta se sisältää yhden merkittävän henkilötietoihin liittyvän ongelman. Tiedot tallennetaan lohkoketjuun, mutta tietoja ei voi muuttaa eikä poistaa. Jos lohkoketjuun tallennetaan henkilötietoja, niitä ei voi muuttaa eikä poistaa, vaikka EU:n kansalainen näin pyytäisi.
Toinen ongelma ilmenee tiedon sijaintiin. GDPR vaatii, että käyttäjällä on oikeus tietää, mihin häntä käsittelevää henkilötietoa on tallennettu. Näin ollen on selvää, että GDPR:n edellytykset ja vaatimukset saattavat olla tässä valossa ristiriidassa lohkoketjuteknologian kanssa.
Nopeasti ajateltuna haaste vaikuttaisi olevan ylitsepääsemätön este lohkoketjuteknologian hyödyntämiselle niissä tapauksissa, joissa henkilötietoa tallennettaisiin lohkoketjuun. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Tällaisen vaatimuksen huomioon ottaminen on tärkeää siinä vaiheessa, kun tarve henkilötietojen tallentamiseen järjestelmään realisoituu. Tietoja ei tallennettaisi suoraan lohkoketjuun, vaan se tehtäisiin epäsuorasti. Henkilötiedot itsessään voivat sijaita erillisessä tietokannassa ja itse lohkoketjussa käytettäisiin anonymisoitua viitettä käsitteellä olevaan henkilötietoon. Jos henkilö haluaa, että häntä koskeva tieto poistetaan lohkoketjusta, riittää tiedon poistaminen kyseisestä henkilötietokannasta. Tällöin tuo viite ei enää kohdistu kehenkään henkilöön, jolloin lohkoketjussa olevaa tietoa ei pysty yhdistämään kehenkään tiettyyn henkilöön.
Tällainen tiedon hallintamalli tuo mukanaan monimutkaisia ulottuvuuksia ja se tekee ylläpidosta haastavampaa. Siinä kytee kuitenkin mahdollisuuksia, koska se voi tuoda huomattavia etuja niille valtioille, joissa henkilötietoja käsittelevä lainsäädäntö ei ole yhtä tiukka kuin EU:ssa. Teknologia tekee aina lainsäädännön noudattamisen mahdolliseksi, mutta pohdinnan alle jää myös, miten kyseinen laki palvelee yksityisyyttä loppujen lopuksi. Se voi nimittäin tehdä hallinnan vain vaikeaksi. Sekä lainsäädännöllä että teknologialla pyritään loppujen lopuksi samoihin päämääriin: tietoturvan, hallinnan ja saatavuuden parantamiseen.
Yhteenveto ja lohkoketjun tulevaisuus
Lohkoketjuteknologian käyttö ja hyödyntäminen kasvavat suurella vauhdilla yrityksissä ja eri tyyppisissä organisaatoissa. Yritysmaailmassa voi nähdä jo nyt paljon palveluja ja teknisiä toteutuksia, jossa käytetään lohkoketjuteknologiaa. Luottamus on kaikkein keskeisin asia, johon lohkoketjun teknologia perustuu. Se toimii kivijalkana, jonka ympärille voidaan rakentaa ratkaisuja, joissa osapuolet voivat luoda ja muodostaa luotettavia ratkaisuja ja palveluja. Osapuolia voivat olla esimerkiksi yksilöt, yhteisöt, yritykset sekä julkiset ja yksityiset organisaatiot. Luottamus ei koske ainoastaan ihmisiä, vaan se voidaan muodostaa koneiden ja ihmisten väliin.
Yleisesti voidaan todeta, että yritysmaailma on viimein löytänyt lohkoketjuteknologian ja se on jo nyt arjessamme vahvasti läsnä. Arkiset asiat, kuten asuntokauppa, tietojen välittäminen, rahansiirto ja erityyppiset yrityssopimukset hyödyntävät lohkoketjuteknologiaa. Sen hyödyt alkavat pikkuhiljaa tulemaan yrityksille todellisiksi, mikä tulee todennäköisesti vauhdittamaan sen käyttöä. Lohkoketjuteknologiaa hyödyntävät sovellukset tulevat olemaan ratkaisevassa asemassa. Käyttöönoton vaatimukset vähenevät näin ollen huomattavasti loppuorganisaation kannalta.
Lohkoketjuteknologia tulee myös merkittävällä tavalla haastamaan vanhoja ja perinteisiä prosesseja ja järjestelmiä. Päätäntävalta, joka pohjautuu perinteisiin, voidaan jakaa uudelleen kaikille ihmisille yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Kun tämä seikka otetaan huomioon teknologisen ratkaisun lisäksi, aletaan havaita isompi kuva, jossa lohkoketjut voivat vaikuttaa.
Yhteiskunnan valmiustila tähän muutokseen on kuitenkin vielä kysymyksen alla. Organisaatiot tai instituutiot ovat hanakoita luopumaan annetusta vallastaan, mutta tämä on lohkoketjun kehittäjien mukaan välttämätöntä. Olemme vasta pitkän ja monimutkaisen muutoksen ensiaskelissa ja paljon pitää vielä tapahtua ja kokea, ennen kuin suuri massa, eli koko yhteiskunta ja sen rakenteet ovat valmiita muutokseen. Ensiaskeleet on kuitenkin otettu ja tulevaisuus näyttää, lohkoketjuteknologian lopullisen vaikutuksen yhteiskunnallisella tasolla.
Oman kokonaisuutensa lohkoketjuteknologiassa muodostaa kryptovaluutta. Sen matkalle on tarttunut valitettavasti tiettyjä väärinkäytöksiä ja tietynlaista epäselvyyttä, mikä on verottanut sen mainetta. Selvää kuitenkin on, että Bitcoinin kaltaiset kryptovaluutat ovat tulleet markkinoille jäädäkseen ja virtuaalivaluuttojen ennakoidaan olevan osana tulevaisuuden kansainvälistä rahaliikennettä.
