Kryptovaluutat ovat nykyään monen sijoittajan huulilla ja tämä uusi valuuttamuoto on herättänyt kiivasta keskustelua rahamaailman piireissä ja mediassakin. Jos olet kiinnostunut kryptovaluutoista, sinun pitää huomioida myös niiden verotus. Kryptovaluutta kuuluu verotuksen alaista tuloa ja paneudumme verotuksen käytäntöihin tässä artikkelissa tarkemmin.
Kryptovaluutta on digitaalista valuuttaa, joka toimii siis täysin verkossa. Sen toiminta perustuu lohkoketjuteknologiaan, joka on eräänlaista salauskirjoitustekniikkaa. Tunnetuin kryptovaluutta on ehdottomasti Bitcoin, joka mainitaan usein kryptovaluutoista puhuttaessa. Kryptovaluuttoja on kuitenkin olemassa jo tuhansia ja uusia ilmaantuu markkinoille koko ajan.
Kryptovaluutoilla voi ostaa netissä lähes mitä tahansa verkossa tarjolla olevia hyödykkeitä. Sillä voi käydä kauppaa ostajan ja myyjän välillä, eikä siinä ole muita välikäsiä. Se poikkeaa perinteisistä rahavaluutoista siten, ettei sitä säätele minkään maan keskuspankki.
Kryptovaluutoista nostetut tulot katsotaan Suomessa pääomatuloksi, jota verotetaan käytännössä pääomaveron tapaan. Suomen veroviranomaiset ovat laatineet kryptovaluutan verotukseen liittyen omat ohjeistuksensa, joissa pääomatulovero asetetaan virtuaalivaluuttaan vasta, kun se vaihdetaan takaisin oikeaan valuuttaan.
Kryptovaluuttojen toiminta käytännössä
Kryptovaluuttojen toiminnan ydin on lohkoketjuteknologia, jonka idea kannattaa sisäistää. Tämä auttaa ymmärtämään kryptovaluuttojen toimintaa paremmin. Bitcoin oli ensimmäinen käyttöön otettu lohkoketju ja siinä jokainen tehty Bitcoinin vaihto tallentuu lohkoketjuun, eikä sitä voi muuttaa enää jälkikäteen. Jokainen vaihdanta tallentuu ja niistä muodostuu lohko. Kun lohko on rakennettu valmiiksi, se liitetään edelliseen lohkoon, jolloin syntyy lohkojen ketju. Lohkoketjua voi tällä tavoin jäljittää.
Louhinnalla ylläpidetään käytännössä lohkoketjuja ja lisätään lohkoja. Lohkoketju on dataa, joka sijaitsee lohkoissa ja louhijat keräävät yhteen transaktioita ja muodostavat niistä lohkon. Louhintamenetelmä jaetaan Proof-Of-Work- tai Proof-of-Stake-menetelmiin, jotka ovat eräänlaisia algoritmeja, jotka seuraavat transaktioiden kulkue lohkoketjuissa.
Proof-of-Work tunnetaan sen suuresta kulutusmäärästään, sillä se vaatii todella paljon laskentatehoa erikoisvalmisteisilta tietokoneilta. Tätä menetelmää käyttää muun muassa Bitcoin. Proof-of-Stake-menetelmä puolestaan on nostanut suosiotaan viime vuosien aikana ja yhä useammat markkinoille tulleista kryptovaluutoista käyttää tätä menetelmää. Siinä kyseinen kryptovaluutta lukitaan lohkoketjun ylläpitoon ja mitä enemmän kryptovaluuttaa lukitsee, sitä suurempia palkkioita muodostuu.
Kryptovaluuttojen säilytys
Kryptovaluutat perustettiin vastaiskuna inflaatiolle ja ne pystyy ohjelmoimaan etukäteen tietyn määräisiksi. Niitä ei voi tulla ikinä lisää. Kryptovaluutat haluttiin luoda rahanvaihdon välikäsien poistamista varten ja niillä pyritään poistamaan luottamusta eri yritysten välillä.
Kaupankäyntiä varten hankitaan nettilompakko, jossa kryptorahaa säilytetään. Lompakko kannattaa valita sen perusteella, kuinka paljon siellä suunnittelee säilytettävän kryptovaluuttaa. Lisäksi aktiivisuus kaupankäynnissä voi vaikuttaa lompakon valintaan.
Mobiililompakko on yleensä oivallinen valinta pienille summille. Se on verrattain helppo kohde hakkereille, joten sen varat saattaa menettää pysyvästi. Tämän takia suuremmat summat kannattaa säilyttää muualla ja joskus fyysinen lompakko voi olla viisas ratkaisu. Fyysinen lompakko toimii eräänlaisena muistitikkuna. Usein muutenkin suositellaan, että lompakoita on omistuksessa erilaisia, joihin kryptovaluuttaomistukset jaetaan.
Kryptovaluutta on ohjelmoitavaa valuuttaa, jonka kaikki osatekijät voi käytännössä automatisoida. Kryptovaluuttojen omistajien ei tarvitse siis huomioida pankkien välisiä kuluja. Sinun pitää kuitenkin muistaa kryptovaluuttoihin liittyvä verotus, sillä kryptovaluutoista saatavaa tuloa verotetaan Suomessa.
Kryptovaluuttojen muuttaminen rahaksi
Vaikka kryptovaluutta on itsenäinen valuutta ja toimii ainoastaan digitaalisessa ympäristössä, voi sen halutessaan vaihtaa rahaksi. Tämän voi tehdä kryptovaluuttapörssissä, jossa kryptovaluutta käytännössä myydään ja myynnistä saadaan vastineeksi esimerkiksi tietty määrä euroja. Tietty määrä kryptovaluuttaa on verrattavissa tiettyyn määrään euroja, minkä perusteella vaihdossa saadaan rahaa.
Kryptovaluuttojen kurssit heilahtelevat joskus erittäin jyrkästikin ja kurssien ollessa korkealla, voi saada suuremman euromäärän, jos on päättänyt siinä kohtaa realisoida krypto-omistuksensa. Lisätietoa asiasta saa muun muassa finanssivalvonnan sivuilta, joissa kerrotaan kryptovaluuttaan liittyvästä osittaisesta sääntelystä.
Verottaja kiinnostunut kryptovaluutoista
Kryptovaluuttojen arvo on noussut huimasti vuoden 2021 aikana ja se on saavuttanut osakseen suhteellisen paljon mediahuomiota sekä Suomessa että kansainvälisen lehdistön toimesta. Arvon heilahtelut ovat itseasiassa varsin herkkiä uutisoinnille ja tietty otsikko saattaa edesauttaa esimerkiksi Bitcoinin arvon ponnahdusta.
Kryptovaluutoilla on päästy tienaamaan kiitettäviä summia, mutta moni suomalainen on jättänyt veronsa niistä maksamatta. Osa kryptovaluutan sijoittajista kokee, että virtuaalivaluutan verotus on liian sekava, mutta veroviranomaiset ovat laatineet kotisivuillaan ohjeistuksen, miten kryptovaluuttaa päällisin puolin verotetaan Suomessa.
Virtuaalivaluutan tuloverotusohjeeseen kannattaa tutustua, koska siinä kerrotaan pääpiirteittäin, miten kryptovaluutan käytöstä maksetaan Suomessa veroa. Verohallinto tulkitsee nykyään virtuaalivaluutan verotettavaksi silloin, kun se vaihdetaan takaisin perinteiseen valuuttaan, kuten euroon.
Kryptovaluutan arvonnousu muodostuu tuloksi silloinkin, kun sillä hankitaan jotakin hyödykkeitä, eli ostetaan tuotteita verkossa. Muista säilyttää varmuuden vuoksi kaikki kuitit, osto- ja myyntitositteet sekä tiliotteet tapahtumista, joissa on käytetty kryptovaluuttaa. Jos teet kryptovaluuttapörssin sisällä kryptovaluuttojen välisiä vaihtoja, ota niistä tulosteet tai kuvakaappaukset.
Kryptovaluutan vaihtaminen toiseen kryptovaluuttaan
Kryptovaluuttaa voi vaihtaa myös toiseen kryptovaluuttaan, mistä verottajalla on oma kantansa. Nykyinen linjaus ei aiheuta verotuksen realisoitumista. Jos esimerkiksi vaihtaisit Bitcoinin Ethereumiin, ei siitä tarvitse maksaa pääomatuloveroa. Linjaus kattaa alleen myös kyseenalaisuutta herättänyttä tetheriä, jonka arvon väitetään olevan sidottu Yhdysvaltain dollariin.
Saamme nähdä, miten asia kehittyy, koska veronsaajan oikeudenvalvontayksikkö on tehnyt nykylinjauksesta valituksen hallinto-oikeuteen. Valitus on tehty siksi että Verohallinto on tehnyt myönteisen ennakkopäätöksen asiakkaalle ja nyt oikeudenvalvonta yksikkö haluaa saada tästä oikeuskäytäntöä. Ratkaisun kestossa saattaa kestää kuitenkin vuosi tai enemmänkin ja muutoksesta uutisoidaan varmasti tarkemmin tarpeen tullessa.
Verojen maksamisien ajankohta kryptovaluuttojen kohdalla
Kryptovaluutoista muodostuva pääomatulo kuuluu sen verovuoden verotukseen, jonka aikana tulot ovat realisoituneet. Tulot pitää ilmoittaa viimeistään silloin, kun edellisen verovuoden esitäytetty veroilmoitus palautetaan. Silloin verot tulevat maksuun vuoden lopussa jäännösveroina.
Kryptovaluutoista oleva verovelvollinen voi maksaa veronsa itsekin esimerkiksi ennakkoveroja hakemalla. Voit maksaa veroa myös maksamalla ennakon täydennysmaksun verovuotta seuraavan vuoden tammikuussa. Tämä ennakon täydennysmaksumahdollisuus saattaa kuitenkin poistua ensi vuonna.
Kryptovaluutan osto- ja myyntitapahtumasta peritään usein välitysmaksuja. Sijoittajat saattavat pohtia voiko niitä vähentää verotuksessa. Menot, jotka ovat johtuneet suoraan tietyn veronalaisen tulon hankinnasta, ovat aina verotuksessa vähennyskelpoisia. Tappioita ei kuitenkaan vahvisteta kryptovaluuttojen kaupasta eikä myöskään tulot ylittävistä välitysmaksuista.
Hard fork eli haarauttaminen verotuksen kohteena
Bitcoinin lohkoketjua voidaan haarauttaa, jossa Bitcoin jakautuu ensin Bitcoin Cashiksi ja sen jälkeen Bitcoin Goldiksi. Näissä tapauksissa kryptovaluutan omistaja saa ilmaiseksi omistuksiaan vastaavan määrän uutta virtuaalivaluuttaa. Tähän verottajalla on oma kantansa.
Bitcoinien alkuperäinen hankintameno, joka on ollut vaihdon kohteena, jakaantuu kryptovaluutoille jakaantumishetken käypien arvojen suhde. Jakaantumishetkellä tulo ei muutoin realisoidu verotettavaksi pääomatuloksi.
Kryptovaluutoista kiinnostuneen tulee myös muistaa, että virtuaalivaluutan arvonlasku tai niiden välisestä kaupankäynnistä muodostuvat tappiot eivät olet vähennyskelpoisia verotuksessa. Tämä johtuu siitä, verottaja ei katso sen olevan omaisuutta, johon sovelletaan säädöksiä, jotka koskevat luovutusvoittoa.
Kryptovaluutan lahjoittaminen ja sen verotuskäytäntö
Olet saattanut harkita lahjoittaa esimerkiksi sukulaisellesi syntymäpäivälahjaksi virtuaalivaluuttaa. Sen arvo voi tunnetusti nousta huimasti vuosien kuluessa, jolloin pohdittavaksi jää kyseisen ilmiön verotus. Kyseessä on lahjaverotettava lahja, jonka arvo mukautuu virtuaalivaluuttojen euromääräiseksi arvoksi lahjoitushetkellä. Lahjoitus ilmoitetaan verotukseen, jolloin virtuaalivaluutoille myönnetään lahjavero.
Tämä on lahjan vastaanottajalle virtuaalivaluuttojen hankintameno, joka vähennetään myynnistä saaduista varoista, kun lahjan saaja on realisoinut virtuaalivaluutat. Jos lahjoitus realisoidaan kuitenkin jo vuoden päästä, on sille asennettu erityissäännös. Erityissäännöksen mukaan tilanteissa käytetään alkuperäisen lahjoittajan omaa hankintamenoa.
Kryptovaluutan verotuksen kesto
Jos kryptovaluutta on realisoitu perinteiseksi valuutaksi, esimerkiksi euroiksi ja se on tehty vuonna 2016 tai sitä ennen, on niiden jälkiverotusaika viisi vuotta. Jos sama asia on tehty vuonna 2017 tai sen jälkeen, on jälkiverotusaika kolme vuotta seuraavan verovuoden alusta. Jos kyseessä on pitkittynyt virka-aputapaus, voi se olla jopa kuusi vuotta.
Kryptovaluuttojen verotukseen liittyvät käytännöt koetaan jossain virtuaalivaluuttojen piireissä sekavaksi, mutta verotukseen on laadittu kohtalaisen selkeät ohjeet. Kyseessä on kuitenkin vielä melko uusi ilmiö, josta ei ole saatu vielä paljoa oikeuskäytäntöä. Kryptovaluutan verotuksesta ei ole myöskään omia säännöksiä, vaan verotus suoritetaan ainakin tässä vaiheessa yleisten säännösten mukaan.
Sekavuutta voi aiheuttaa se, että virtuaalivaluutoista ei saada verotukseen tietoa suoraan toimijoilta esimerkiksi vuosi-ilmoituksen avulla. Tämän takia tiedot ei merkitä esitäytettyyn veroilmoitukseen niin kuin suurin osa kaikista tuloista jo täytetään.
Verohallinto on kuitenkin päivittämässä kryptovaluuttojen verotukseen liittyvää ohjeistusta. Se pitää myös mahdollisena sitä, että asiasta saadaan oikeuskäytäntöä, joka omalta osaltaan vaikuttaa säännöksien sovellettavuuteen. Verolainsäädäntöön ei ole kuitenkaan verohallinon käsityksen mukaan tulossa muutoksia.
Kryptovaluuttojen riskit sijoituksessa
Kryptovaluutoista kiinnostuneen tulee muistaa, että virtuaalivaluutat sisältävät omat riskinsä. Vaikka niiden kurssinnousu on kasvanut kohisten, voi se heilahdella yhtä jyrkästi alaskin. Riskit ovat jopa niin suuret, että Suomen pankkivalvoja Finanssivalvonta eli Fiva on varoittanut suomalaisia kryptovaluuttojen suurista sijoitusriskeistä. Fivan mukaan odotukset arvonnoususta voivat aika ajoin olla jopa ylettömät.
Tunnetuin kryptovaluutta Bitcoin oli alun perin kehitetty maksamisen välineeksi, mutta siitä on aikojen saatossa tullut myös sijoituskohde, josta monella on toiveena nopeat ja suuret voitot. Valuutan arvo vaihtelee vikkelästi molempiin suuntiin, eikä kryptovaluuttojen arvonmuodostukselle ole kiinteää pohjaa. Kukaan ei maksa esimerkiksi Bitcoinille osinkoja tai korkoja ja tuotto perustuu odotuksiin, joissa joku ostaisi valuuttaa myöhemmin entistä korkeammalla hinnalla.
Virtuaalivaluutat ovat valitettavasti myös huijauksen kohteina, eikä kuluttajalla ole suojaa, kun maksuvälineenä käytetään virtuaalivaluuttaa. Rahat säilytetään digitaalisessa lompakossa, josta ne voidaan myös varastaa. Finanssivalvonta ei ole ainoa, joka on riskeistä varoittanut, vaan niitä on tuotu esille Euroopan pankkiviranomaisen, EBA:n toimesta jo 2010-luvun alkupuolella.
Harkitse tarkkaan rahoituskierroksia
Kryptovaluuttoihin liittyviä rahoituskierroksia on harkittava erittäin tarkkaan. Virtuaalivaluuttaan liittyy nimittäin niin kutsuttu ICO-ilmiö, joka tulee sanoista “initial coin offering”. Se tarkoittaa uuden virtuaalivaluutan tarjoamista vastineeksi rahoitukselle ja rahoitus voidaan hakea joko yrityksiltä tai kuluttajilta.
Sijoittajalla on mahdollisuus osallistua rahoituskierrokseen, mikä tapahtuu antamalla joko perinteistä valuuttaa tai toista kryptovaluuttaa rahoituksen hakijalle. Sijoittaja saa vastineeksi aivan uutta liikkeeseen laskettavaa kryptovaluuttaa ja Finanssivalvonnan mukaan tilanteessa voi käydä jopa niin, ettei sijoittaja tiedä, mihin uutta valuuttaa voi käyttää.
Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, eli ESMA on kertonut niin ikään kryptovaluuttaan ja sen rahoituskierroksiin liittyvistä riskeistä. Se huomauttaa aluksi, että ICO voi olla täysin sääntelemätön ja sijoittaja voi menettää koko pääoman. Riski on siihen varsin korkea. ESMA katsoo, että voimakas hinnanvaihtelukin on yksi osa rahoituskierroksen riskeistä. Uuden valuutan ostajia ei välttämättä ole, jolloin mahdollisuus jälkimarkkinoista katoaa.
Sijoittajille ei myöskään anneta välttämättä tarpeeksi paljon tietoa kryptovaluutoista ja sen rahoituskierroksista, jolloin sijoittaja saattaa tehdä päätöksiä ilman perustavanlaatuista tietoa. Myös teknologian toimivuus voi tuoda omat haasteensa.
