Rahasto on sijoitustuote, joka koostuu arvopapereista. Arvopaperit omistaa rahastoon sijoittaneet sijoittajat ja omistajuus määräytyy rahasto-osuuksien mukaan. Rahaston toiminnasta vastaavat rahastoyhtiö ja salkunhoitaja, joka hankkii rahastoon arvopapereita, kuten osakkeita, johdannaisia tai korkoinstrumentteja.
Rahaston sisältämät sijoitukset tuovat rahastolle tuottoja, jotka voivat olla esimerkiksi korkoja tai osinkoja. Kun sijoittaja ostaa rahastoa, annetaan hänelle rahasto-osuuden lisäksi myös oikeuden sijoittamansa rahaston tuottoihin. Sijoittaminen on tullut viime aikoina suositummaksi ja se saa alleen yhä uusimpia muotoja, kun esimerkiksi kryptovaluutat tulevat alalla puheenaiheeksi.
Sijoittajan varat on hajautettu rahaston sisältämiin sijoituksiin ja sijoitusrahastoja on olemassa useanlaisia. Jotkut niistä ovat sopivimpia aloitteleville rahastosijoittajille ja jotkut taasen sopivat esimerkiksi tietynlaisista sijoituskohteista kiinnostuneille. Kerromme tässä artikkelissa tarkemmin rahastojen toiminnasta.
Miksi rahastosijoittaminen voi olla kannattavaa?
Jos raha makaa tavallisella pankkitilillä, laskee sen arvo inflaation takia vuosi vuodelta. Pankkitilin korotkaan eivät yllä kattamaan inflaation aikaansaamia vaikutuksia. Rahastosijoittaminen on näin ollen yleensä tuottavampi tapa vaurastua kuin perinteinen säästäminen.
Rahastosijoittaminen on helppoa ja se sopii hyvin aloittelevalle sijoittajalle. Jos ostat rahasto-osuuksia satunnaisesti tai säästät kuukausittain, pääset säästöjen kertymisen lisäksi hyötymään rahaston tuotoista. Jos rahastojen vuotuinen tuotto-odotus on noin 7 % vuodessa, tulee omien säästöjen päälle isokin lisäsumma.
Rahaston tuotot, eli korot alkavat kasvaa myös korkoa, jolloin tapahtuu sijoituksessa tunnettu korkoa korolle -ilmiö. Tämä vahvistuu sijoitusajan myötä, joten sijoittaja hyötyy siitä enemmän ajan mukana. Korkoa korolle -ilmiö antaa sijoitettavalle summalle kasvumahdollisuuden ja se voi kiihtyä vuosien aikana, jolloin aika on lähes kirjaimellisesti rahaa.
Rahastosijoittaminen voi olla myös hyvä väylä kohti osakesijoittamisen maailmaa. Jos ostat osakerahastoa, pääset kerralla käsiksi monien yritysten osakkeiden tuottoihin. Rahastojen sisäisen hajautuksen ansioista riskit pienentyvät verrattuna siihen, jos ostaisit suoria osakkeita pörssissä. Suoria osakkeita on usein kannattavampaa ostaa niitä kerralla suuremmilla summilla, kun taas rahastosäästämisen voi aloittaa vain kymmenellä eurolla kuukaudessa.
Rahastoja verotetaan myös melko yksinkertaiseksi. Niiden tuomia tuottoja verotetaan vasta, kun sijoittaja myy rahasto-osuuksiaan pörssissä. Voitosta maksetaan veroa Suomessa noin 30 % ja tuottoja käsitellään pääomatuloina. Veroa ei tarvitse kuitenkaan maksaa alle tuhannen euron myynneistä, joten säästöjä voi siis periaatteessa kerryttää rahastoon ilman verojen miettimistä.
Rahastosijoittamisen eritasoiset riskit
Rahastojen riskit ovat tyypillisesti pienemmät kuin osakkeiden ostaminen pörssistä. Se on kuitenkin sijoitustoimintaa, jolloin se tuo mukanaan omat riskinsä. Riskit kannattaa olla selvillä ennen sijoituspäätöksiä ja niitä kannattaa analysoida tarkkaan omaan riskinsietokykyyn nojaten.
Rahastosijoituksen kohteita voi olla tarjolla matalalla riskillä, joiden kurssit ovat vaihdelleet pitkällä aikavälillä vain vähän. Niissä on siis pienemmät riskit esimerkiksi osakerahastoihin verrattuna, joiden kurssit voivat heilahdella jyrkästi. Matalan riskin rahastoihin kuuluvat esimerkiksi lyhyen koron rahastot ja tietyt yhdistelmärahastot, joissa on suuri korkosijoitusten osuus.
Rahasto, jossa on keskitason riski tarjoaa mahdollisesti tilikorkoa paremman tuoton. Keskitason riskin rahastoihin lukeutuvat yhdistelmärahastot, joissa sijoitetaan sekä osakkeisiin että korkoihin. Lisäksi keskitason riskin rahastoja voivat olla tietyt osakerahastot, jotka sijoittavat maailmanlaajuisesti eri osakkeisiin.
Vaikka rahastojen riskit ovat osakesijoittamisen riskejä pienemmät, sisältää se myös korkean riskin kohteita. Korkean riskin rahaoston arvo voi heilahdella hyvinkin jyrkästi, jotka tuovat mukanaan vahvasti kolikon molemmat puolet: rahaston omistajana voit saavuttaa korkean riskin rahastosta hyvän tuoton, mutta osuuksiesi arvo voi vastaavasti laskeakin. Korkean riskin rahastoihin kuuluvat osakerahastot, jotka sijoittavat esimerkiksi tiettyyn maahan tai tietylle toimialalle.
Riskinsietokyky ja sijoitusaika rahaston valinnassa
Rahastot ovat aina sijoitustoimintaa ja sijoittaminen sisältää aina riskinsä. Ennustaminen tuoteutuvasta tuotosta on käytännössä mahdotonta ja sinun pitää varautua mahdollisuuteen, jossa et saa sijoittamiasi varoja takaisin. Tämän takia sinun kannattaa määrittää itsellesi riskinsietokyky, jonka raameissa pystyt harrastamaan rahastosijoittamista. Talous ei saa mennä liian tiukoille sijoituksien takia.
Sijoittamiseen liittyvän riskin suuruus vaihtelee ja mitä suurempi riski rahoissa on, sitä suurempia tuottojakin on mahdollista saada. Jos et halua ottaa laisinkaan riskiä varoillesi, ei sijoittamista kannata aloittaa.
Jos haluat matalampia riskejä rahastosijoittamisessasi, voit harkita yhtenä vaihtoehtona rahastoja, jotka painottavat korkorahastoja tai korkosijoituksia. Jos taas tavoittelet korkeampia tuottoja ja olet valmis kestämään riskit, voit harkita rahastoja, jotka painottavat osakerahastoja tai osakesijoituksia.
Sijoitusaika vaikuttaa myös rahaston valintaan ja aloittelevan sijoittajan kannattaa pohtia, kuinka pitkän aikavälin hän haluaa valita sijoitukselleen. Jos valitset lyhyen sijoitusajan, voi pienempiriskinen rahasto sopia paremmin. Voit olla sijoittajana huolettomammin, kun varat voi nostaa sijoitusajan päätyttyä. Pidemmän aikavälin sijoittamiseen sopii yleensä puolestaan korkeariskiset rahastot niiden usein ajallisen hajautuksen takia.
Miten valita sopiva rahasto?
Rahastoja on hyvin monenlaisia ja itselle sopivan rahaston valintaan vaikuttavat monet asiat. Valintaan vaikuttavat muun muassa riskinsietokyky, omat kiinnostuksen kohteet ja aika, johon rahaston aktiivisempaan käyttöön haluaa käyttää. Kun nämä kohdat on otettu huomioon, voi vaihtoehtoja alkaa rajata helpommin ja sitä mukaan löytää nopeammin etsimänsä rahasto.
Rahaston valinta tehdään myös aktiivisen ja passiivisen rahaston välillä. Aktiivinen rahasto tuo mukanaan oman salkunhoitajan, joka tekee aktiivisesti sijoituspäätöksiä rahastolle. Tämä lisää aktiiviseen rahastoon suurempia hallinnointikuluja.
Passiivisessa rahastossa salkunhoitaja ei sen sijaan seuraa rahastoa eikä tee sijoituspäätöksiä aktiivisesti. Rahaston seuraaminen on enemmän sijoittajan omalla vastuulla, mutta niiden hallinnointikulut ovat aktiivisia rahastoa pienemmät.
Aktiivista rahastoa suositellaan paremmin henkilölle, joka on valmis maksamaan salkunhoitajalle rahastosta huolehtimisesta. Passiivisiin rahastoihin verrattuna aktiivinen rahasto saattaa näkyä parempina tuottoina, kun sitä hallinnoi aktiivisesti ja ammattitaitoisesti salkunhoitaja. Siihen sisältyy kuitenkin suuret hallinnointipalkkiot, jotka voivat viedä osuutensa tuotosta.
Tutustu eri rahastotyyppeihin
Rahastot pitävät allaan erilaisia rahastotyyppejä, joihin rahastoista kiinnostuneen kannattaa tutustua. Ne eroavat hieman toisistaan ja samalla kannattaa selvittää myös rahastosijoittamiseen liittyvät termit. Kerromme niistä seuraavaksi tarkemmin.
Osakerahasto tarkoittaa sijoittamista ainoastaan osakkeisiin. Osakerahasto voi sisältää esimerkiksi tietyn maantieteellisen alueen osakkeita, ja ne voivat kohdistua esimerkiksi Suomen tai Euroopan alueelle. Osakerahasto voi koostua myös tietyn toimialan, kuten teknologian tai terveydenhuollon alan osakkeista.
Indeksirahasto on puolestaan passiivinen osakerahasto ja se seuraa indeksiä. Seurattava indeksi voi olla esimerkiksi Helsingin pörssin vaihdetumpia osakkeita tai Pohjois-Amerikan suurimpia pörssilistattuja yrityksiä. Eri yhtiöiden osakkeiden painotus määräytyy indeksirahastossa niiden markkina-arvon mukaisesti ja indeksirahaston tuotto seurailee markkinan keskimääräistä tuottoa.
Rahastoissa on valittavissa myös ETF-rahasto, joka tunnetaan tavallisesti passiivisena osakerahastona. ETF tarkoittaa pörssinoteerattua indeksirahastoa, joten sitä voi ostaa ja myydä pörssissä samalla tavalla kuin osakkeita. ETF tulee sanoista Exchange Traded Fund.
Korkorahasto sisältää erilaisia korkosijoituksia, jotka ovat korkoa tuottavia arvopapereita. Niitä voi olla esimerkiksi yrityslainat ja joukkovelkakirjat. Korkorahastot, jotka sisältävät pienempää riskiä tuottavat melkein saman verran kuin perinteiset pankkitalletukset. Toisaalta suuremmat riskitason korkorahastot voivat tuoda mukanaan merkittävästi korkeampiakin tuotto-odotuksia.
Yhdistelmärahastot ja rahastojen rahastot vaihtoehtoina
Rahastosijoittamisessa on mahdollista harjoittaa myös yhdistelmärahastoon tai rahastojen rahastoon liittyviä sijoituksia. Yhdistelmärahasto pitää sisällään sekä korko- että osakesijoituksia ja näiden painotus vaihtelee yhdistelmärahaston mukaan. Korkosijoituksia enemmän sisältävät yhdistelmärahastot ovat tyypillisesti matalariskisempiä, kun taas osakkeisiin painottuvat yhdistelmärahastot sisältävät enemmän riskejä.
Rahasto voi sisältää myös useita eri rahastoja. Tämänkaltaista rahastoa kutsutaan rahastojen rahastoksi. Rahastojen rahastot eivät sisällä suoria korko- tai osakesijoituksia.
Muista myös erikoissijoitusrahastot
Yleisimpien rahastojen lisäksi, rahastomarkkinoilla on tarjolla myös erikoissijoitusrahastoja. Yhdistävänä tekijänä niille on, että ne voivat poiketa sijoitusrahastolain sijoitusrajoituksista. Tämä voi ilmentyä esimerkiksi siten, että ne sisältävät vähemmän sijoituskohteita, jolloin sijoitusten riski kasvaa.
Korkean riskitason erikoissijoitusrahastoja ovat vipurahastot, jotka tavoittelevat keskimääräistä osaketuottoa korkeampaa tuottoa. Tämä mahdollistetaan käyttämällä vipuna johdannaisia, joiden avulla pyritään myös suojaamaan sijoitussalkkua.
Erikoissijoitusrahastoja ovat myös metsärahastot, jotka sijoittavat metsäkiinteistöihin. Niiden tuotto muodostuu muun muassa puun myynnistä ja puuston arvonnoususta. Metsärahasto voi olla sopiva sellaiselle sijoittajalle, joka on kiinnostunut metsään liittyvästä liiketoiminnasta ja sijoittamisesta.
Kaupunkilaiselle on tarjolla kiinteistö- ja asuntorahastoja, jotka sopivat kiinteistösijoittamisesta kiinnostuneille. Nämä kuuluvat niin ikään erikoissijoitusrahastoihin ja tuottoa tuo esimerkiksi kiinteistöjen vuokratulot.
Hedge-rahasto tarkoittaa absoluuttisen tuottotavoitteen erikoissijoitusrahastoa. Sen tavoitteena on kasvattaa arvoaan jatkuvasti – jopa siiloin, kun markkina laskee. Suomeksi hedge fund tarkoittaa suojarahastoa.
Kryptovaluutta sijoituksessa
Talousmaailman uusimpia ilmiöitä ovat paljon puhutut kryptovaluutat, jotka toimivat täysin digitaalisena valuuttana lohkoketjuteknologiaa hyödyntäen. Tunnetuin kryptovaluutta on Bitcoin, mutta digitaalisille markkinoille on tullut nykyään jo tuhansia erilaisia virtuaalivaluuttoja. Bitcoin oli alun perin kehitetty maksuvälineeksi, mutta sitä käytetään nykyään myös sijoituskohteena.
Kryptovaluutat ovat herättäneet sijoitusmaailmassa suurta mielenkiintoa, mutta niistä on oltu huolissaan valtiotasollakin. Se voi olla erittäin riskaabelia sijoitustoimintaa ja sen arvo vaihtelee jyrkästi suuntaan ja toiseen. Huimiin heilahteluihin vaikuttavat muun muassa kryptovaluuttaa käsittelevä uutisointi ja rahamaailma seurannee mielenkiinnolla, miten sen taival etenee tulevaisuudessa ja miten perinteinen talous reagoi sen kehitykseen ja käyttöön.
Tee sijoitussuunnitelma rahastojasi varten
Rahastosijoitus kannattaa tehdä harkiten ja siinä on hyvä pitää maltti mielessä. Huolellinen suunnittelu auttaa tekemään parempia valintoja rahastojen suhteen ja ennakoimaan tiettyjä rahastoon liittyviä ilmiöitä ja seuraamuksia.
Ensimmäiseksi sinun kannattaa laatia itsellesi säästötavoite. Se hahmottuu kysymällä itseltään, mitä rahastosijoittamisella haluaa saavuttaa. Tavoitteita voi olla monenlaisia ja jotkut haaveilevat esimerkiksi paremmasta eläkkeestä, uudesta autosta tai hienosta lomamatkasta. Jotkut voivat säästää myös lapselleen. Säästötavoitteeseen kuuluu myös toivotun tuoton määrittäminen, jossa pohditaan, millaisen tuoton sijoittaja haluaa saada säästöillään.
Rahaston suunnittelussa otetaan huomioon myös aikaväli. Siinä pohditaan käytännössä, milloin ennakoidut rahat tulevat tarpeen, eli milloin niitä halutaan käyttää. Kysy itseltäsi, miten kaukana tavoitteesi ovat tulevaisuudessa. Ajalla on suuri vaikutus rahastojen valintaan ja sen yhteydessä puhutaankin sijoitushorisontista. Hyvänä yleissääntönä pidetään, että pidempi säästöaika sisältää suuremman riskin.
Analysoi rahastosuunnitelmassasi myös riskinottokykyäsi. Riskiin vaikuttavat sijoitusaika ja tuottotavoite ja ihmisillä on eri valmiudet sietää ja kantaa taloudellisia riskejä. Riskejä voi kuitenkin hallita monella tapaa, josta yksi tapa on kuukausisäästäminen. Jos kurssit heilahtelevat ja laskevat, voit ostaa rahasto-osuuksia edullisemmin. Näin saat enemmän osuuksia samalla hinnalla. Kurssien noustessa myös osuuksiesi arvo kasvaa.
Miten aloittaa rahastosijoittaminen?
Rahastosijoittamisen hyötyihin kuuluu sen verrattainen helppous ja sen voi aloittaa myös suhteellisen mutkattomasti. Aloittaminen käynnistyy esimerkiksi pankissa tai siihen voi ryhtyä välityspalvelun kautta. Useammat pankit Suomessa tarjoavat asiakkailleen sijoituksiin liittyviä palveluita ja voit tiedustella asiasta ensimmäiseksi omasta pankistasi. Lisäksi voit tutustua muihin palveluntarjoajiin, joiden keskiössä on sijoitustuotteiden myynti.
Rahastosijoittaminen kannattaa aloittaa harkiten, mutta hyöty kasvaa, kun sen aloittaa mahdollisimman aikaisin. Tämä johtuu sijoituksista syntyvästä korkoa korolle -ilmiöstä, jonka vuoksi sijoittaja hyötyy tuotoista enemmän, jos hän on aloittanut sijoittamisen aikaisemmin.
